keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Indeksin lyömisestä, sattumasta, omenoista ja päärynöistä
















Indeksien lyöminen tuntuu olevan yleistä ajanvietettä. Jotkut sanovat, että se on helppoa. Joku biittasi indeksin yli kymmenellä prosentilla viime vuonna, toinen on puolestaan tänä vuonna reilusti edellä, kolmas ottaa turpiin pahasti. Indeksien voittaminen tuntuu olevan sijoittajien lempipuheenaiheita. Onko siinä mieltä ?

Seuraavassa muutama ajatus indekseistä ja niiden voittamisesta.

Vertailuindeksin valinnalla on väliä

Kuka tai mikä on tämä indeksi, jonka voittamisesta kaikki puhuvat ? Se tuntuu puheissa usein jäävän mysteeriksi.

Harras pyyntö kaikille sijoittajille: kun puhutte indeksistä, määrittäkää spesifisti mikä indeksi. Puhutaanko kotimaan OMXH 25-indeksistä, vai OMXH-indeksistä? Vai kenties S&P 500 indeksistä.? Vai koko maailmaa seuraavasta MSCI ACWI-indeksistä ? 

Lisäksi itseään kunnioittava sijoittaja käyttää aina osingot sisältävää indeksiä, ei hintaindeksiä (kuten esimerkiksi OMXHPI). Indeksi on tosiaan helppo päihittää, jos siitä puuttuu osaketuottojen kenties suurin komponentti.

Omenoita ja päärynöitä

Puolet sijoituksistasi on Yhdysvaltojen markkinoilla, puolet Suomessa ja  salkkusi tuottaa vuoden aikana 5 %. Käytät vertailuindeksinä OMXH-25 indeksiä, joka kyseisenä vuonna ei tuota mitään (0%). S&P 500 puolestaan tuottaa 10 %. Voititko indeksin ?  

Moni saattaisi vastata myöntävästi, mutta sijoittajan valinnat eivät selvästikään tuoneet ylituottoa indekseihin nähden. Salkun, joka olisi sijoittajan tapaan 1/2 S&P 500 indeksissä ja 1/2 OMXH 25-indeksissä, tuotto olisi ollut identtinen sijoittajan tuoton kanssa. Sijoittaja vain käytti vääränlaista vertailuindeksiä - tässä tapauksessa vertailuindeksin pitäisi olla tietenkin 50/50 painoin Suomesta ja Yhdysvalloista.

Käytännössä ylläoleva painoilla leikkiminen on usein hankalaa. Mielestäni hyvin hajautettu globaali sijoittaja voi hyvin käyttää koko maailmaa kuvaavaa indeksiä sijoitustensa vertailuun. Tähän tarkoitukseen sopii esimerkiksi edellä mainittu MSCI ACWI-indeksi.

Sattuman kauppaa

Lähes poikkeuksetta indekseistä ja niiden voittamisesta puhuttaessa unohdetaan sattuman merkitys, joka on alati muuttuvilla ja tyrskyävillä osakemarkkinoilla suuri. Olet voinut voittaa (tai hävitä) aivan täysin sattumalta, ilman että sinulla oli asian kanssa mitään tekemistä.

Kysymykseen voidaan vastata tilastotieteen keinoin, jolloin myös sattuman rooli tulee huomioiduksi. Tähän tarvitaan sijoittajan ja vertailuindeksin tuottoja, keskijahontaa ja aikaa (n) esimerkiksi vuosina.

Esimerkki:

Ylituottoa vai ei ?















Oheisessa kuvassa on verrattu mestarisijoittaja X:n salkkua kymmenen vuoden ajalta MSCI ACWI-indeksiin. Kuten nähdään, mestarisijoittaja on saanut keskimäärin 2 % ylituottoa indeksiin nähden 5 % keskihajonnalla. 

Näiden tietojen avulla voidaan laskea ylituotoille t-arvo. Tilastotiedettä tuntevat tietävät, että usein noin arvoa 2 pidetään tilastollisen merkitsevyyden rajana. Jos laskettu t-arvo ylittäisi kaksi, voitaisiin todeta ylituoton olevan tilastollisesti merkitsevää.

Kuten nähdään edes tämä 10-vuoden track ei riitä todentamaan ylituottoa tilastollisesti (t=1.25). Itse asiassa vasta n. 25 vuoden putken jälkeen voitaisiin todeta ylituoton olevan tilastollisesti merkitsevää yllä lasketuilla luvuilla. 

kiinnostuneille ks. Kuvan linkki


Lopuksi

Ja loppujen lopuksi onko indeksin peittoaminen tärkeää ? Väittäisin, että ainut todella tärkeä asia on omien taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen, ei se onko voittanut vai hävinnyt indeksille prosenttiyksikön kymmenyksellä.


keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Me ollaan aktiivisia kaikki

Indeksisijoittaminen näyttää nostavan viimein päätään myös kotosuomessa ja tämä on erinomainen asia. Edullisten indeksivaihtoehtojen tarjonta kun on pakottanut sijoittamisen kulut laskuun, josta hyötyvät kaikki asiakaspuolella olevat.

Itseäni kuitekin aavistuksen häiritsee indeksisijoittamisen yhteydessä vijelty sana passiivinen. Väitän, että oikeasti passiivisia sijoittajia ei montaakaan löydy.

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Keskity keskiarvoon

Sijoittamisessa puhutaan usein keskituotoista. Globaali osakemarkkina on tuottanut sijoittajalle keskimäärin 6,5 % tuoton*. Suomen osakemarkkina on tuottanut lähes 9,3 %:in keskituoton*. Sijoitusstrategia X on tuottanut 12 % keskimääräisen vuosituoton jne. Vastaavanlaisia heittoja kuulee usein ja luvut varmasti ovatkin useimmiten täysin oikein. Paholainen vain piilee usein yksityiskohdissa.