Sivut

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Markkinatilanteesta... (2)

Mainittakoon ensi alkuun että en juuri usko kovin tarkkaan ajoittamiseen, vaikka jossain määrin yritänkin toteuttaa ostojani kun yleinen markkinatunnelma on negatiivinen tai epävarma. Tällöinkään en mielelläni myy osakkeita, vaan tarkoitus olisi pitää aina ainakin jonkinlaista käteispositiota, jota sitten hyödyntää tarvittaessa.
Warren Buffetin sanoin: "Cash is the ultimate call option". Pitää täysin paikkansa.

Mielestäni markkinoilta poissasolon riski sen noustessa on kuitenkin suurempi kuin siellä olo markkinan laskiessa. Näin varsinkin mikäli tuntee ja luottaa salkkuyrityksiinsä. Keskimäärin osakemarkkinoilla on kuitenkin kannattanut olla mukana viimeisen 100 vuoden aikana.

Kuitenkin katsoin aiheelliseksi kirjoittaa jälleen hieman markkinatilanteesta, miten itse katson tilanteen kehittyvän ja mitä olen ajatelut salkkuni suhteen tehdä. Yhdysvalloissa DJIA kolkkuttelee uusia ATH lukemia, ja pörssit ovat olleet alkuvuoden nousussa muuallakin. Kuitenkin erityisesti Yhdysvalloissa nousun kulmakerroin on ollut kova ja melkeinpä kaikki tällä hetlkellä seuraamani laatuyhtiöt (mm. DIS, PEP, IBM) alkavat olla liian korkeissa lukemissa, jotta niitä voisi turvallisin mielin ostaa. Mikäli jaksaa sukeltaa syvemmälle, niin ostopaikkoja saattaa pienemmissä (mm. CMT on mielestäni ehkä mielenkiintoisimpia ostokohteita) yhtiöissä vielä löytyä, mutta kokonaisuutena markkina alkaa olla melko korkealla arvostettu.

Euroopassa kurssit ovat myös nousseet korkealle ja esim DAX  on noussut komeasti. Toisaalta taas ongelmamaiden pörssindeksit (italia, espanja) ovat edelleen kaukana ATH lukemista mutta näiden valtioiden taloustilanne onkin toisaalta edelleen erittäin huonolla tolalla. Molempien maiden ennusteet 2013 BKT kasvulle ovat edelleen negatiivisia. Lisäksi  EMU:n ilmeisiin rakenteellisiin ongelmiin ("valuvikoihin") ei ole edelleenkään saatu pitkän aikavälin kestävää ratkaisua, saati edes suunnitelmaa mahdolliseksi ratkaisuksi. Mielestäni tämä korostaa edelleen euroalueen riskisyyttä verrattuna Yhdysvaltoihin tai kehittyviin markkinoihin. Kriisi saattaa hyvin puhjeta uudestaan vaikkakin EKP antaa jonkinlaisen ankkurin.

En sanoisi että hinnat ovat vielä missään järkyttävässä kuplassa mutta verrattuna alla olevaan, edelleen melko heikkoon taloustilanteeseen, markkinan yleinen arvostus on korkea. Alla on pari hyvää kirjoitusta asiasta.
Isommankin kuplan muodostumiselle on toki lähivuosina kaikki edellytykset, mikäli keskuspankit eivät onnistu talouskasvun nopeuduttua imuroimaan markkinoilta ylimääräistä likviditeettiä pois.

http://pragcap.com/its-2000-2007-all-over-again
http://www.nytimes.com/2013/03/08/opinion/krugman-the-market-speaks.html?ref=opinion&_r=1&
(Krugamanille saattaa toki joku olla allerginen :))

Shiller P/E

Yksi käyttökelpoinen indikaattori markkinoiden yleisestä arvostustasosta on shillerin P/E, joka on noussut jo selvästi yli historiallisen keskiarvonsa indikoiden yliarvostusta. Shillerin P/E vertaa 10 vuoden inflaatiokorjattua keskiarvoa P/E luvuista nykyisistä luvuista laskettuun markkinan P/E lukuun.
Mikään indikaattori ei kuitenkaan ole täydellinen. Ohessa on myös varsin hyvä kriittinen tarkastelu shillerin P/E:tä kohtaan. Tämänkään keino ei siis kovin kirkkaita näkymiä kristallipallosta tarjoa.
http://seekingalpha.com/article/1113201-shiller-pe-continues-to-mislead-investors-s-p-500-is-fairly-valued-in-early-2013


USA, sequester & fiscal cliff

Jostakin syystä paljon Atlantin toisella puolen helmikuun loppupuolella  huolestuttanut "sequester", jolla tarkoitetaan automaattisia leikkauksia liittovaltion menoihin maaliskuun alusta, ei sitten voimaan astuttuaan vaikuttanutkaan mitenkään ja positiivinen työllisyysdata sai kurssit jälleen nousuun. Työllisyysdataa kohtaan voi kuitenkin olla skeptinen, sillä se on melko vaikea muuttuja määritellä ja esimerkiksi työhön osallistumisaste on ollut kaikesta huolimatta laskussa, kuten oheisesta kuvasta näkyy. Juhlivatko markkinat kenties ennenaikaisesti? Lisäksi elvytysvaraa tai muita taikatemppuja ei enää ole hihassa, varsinkaan jos huomiodaan poliittinen umpisolmu.


FRED Graph

Maaliskuun alusta voimaan astuneilla leikkauksilla on arvioitu olevan noin 0.5 % vaikutus USA:n BKT:hen. Lisäksi "fiscal cliff" ongelmaa ei onnistuttu lähimainkaan ratkaisemaan kun asiasta viimeksi neuvoteltiin, vaan Yhdysvalloissa polittinen kenttä on edelleen täysin jakautunut ja todellisen ratkaisun löytyminen liittovaltion budjettiongelmaan on aivan yhtä kaukana kuin aiemminkin. Tämä kaikki tulee luultavasti ennen pitkää vaikuttamaan talouskasvuun negatiivisesti budjettileikkausten ja veronkorotusten, sekä ennen kaikkea epävarmuuden muodossa. Jos ennusteet Yhdysvaltojen BKT:n kasvulle ovat noin 2 % tasoa, niin kun tähän lisätään tulevat ongelmat (sequester & fiscal cliff) niin kasvu voi hyvin jäädä Yhdysvalloissakin melko aneemiseksi. Tällä luulisi olevan globaaleihinkin markkinoihin negatiivinen vaikutus. Vetoapua ei ole tarjolla kuin kehittyvistä talouksista.

Euroalueen luvut olivat Q4 edelleen pakkasella talouskasvun jäädessä -0.5%. Kulutus sekä investoinnit olivat myös euroalueella laskusuunnassa. Käännettä parempaankaan tuskin on ainakaan koko alueelle odotettavissa, sillä julkisen/yksityisen sektorin deleverointi jatkuu, eikä investointihalukkuus ole juurikaan kasvanut huolimatta runsaasta likviditeetistä. Työttyömyys on hyvin korkealla, etenkin ongelmamaissa, nakertaen kuluttajien ostovoimaa ja monissa maissa ollaan sitouduttu noudattamaan tiukkaa talouskuria alijäämien pienentämiseksi, joka itseasiassa tekee mielestäni budjettialijäämien pienentämisestä entisestä vaikeampaa, koska talouskasvua ei ole. (Tämä on toki kokonaan oma keskustelunsa) Euroalue kaipaisi kuitenkin kipeästi talouskasvua.
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/euroindicators/peeis

Yhteenveto:

Mr. markkina on jostain syystä sitä mieltä, että poliittiset ongelmat/risitiriidat tullaan voittamaan ja uusi nousukausi on aivan nurkan takana. Mielestäni tämä on kuitenkin nykytilanteen kanssa ristiriidassa, sillä eväitä kovin hyvään reaalitalouden kehitykseen ei yksinkertaisesti juurikaan ole. Oletan tämän heijastuvan ennen pitkää myös osakekursseihin, etenkin Yhdysvalloissa. Itse aionkin koettaa saada enemmän säästöön ja kasvattaa käteisvaroja. Mikäli nousu jatkuu, niin ehkä tulen myös myymään joitakin omistuksiani, etenkin sellaisia jotka ovat joka tapauksessa myynnissä, eivätkä täytä sijoituskriteerejäni.

Odotan kurssien tulevan jonkin verran alas seuraavien kuukausien/kesän aikana tarjoten nykyistä parempia ostopaikkoja.

2 kommenttia:

  1. Hyvää pohdiskelua markkinatilanteesta. Itsellä on pikkuhiljaa hiipinyt mieleen kysymys, että olisiko nuo ongelma maat hyvä sijoituskohde. Siellä on paljon negatiivista uutista, mutta toisaalta siellä esiintyy aika ajoin positiivista. Alijäämät ovat alkaneet supistua, hintataso on pysynyt malttisena, korkea työttömyys jarruttaa myös palkkojen nousua muutamia mainitakseni. Hyvänä esimerkkinä on sitten tuo Trafin kohu siirtää puhelin palvelu aurinkorannoille. Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että Suomalaisten rahoista iso osa siirtyy aurinkorannoille. Trafilla työskentelevät ihmiset maksavat asumisen, elintarvikkeet ja muut kulutus hyödykkeet Suomen sijasta Espanjaan veroineen.

    Kysymys kuuluu kummasta pitää olla enemmän huolissaan Suomesta vai Espanjasta. Minua mietityttää, että Suomesta. Veroastetta nostetaan ja se ennestään kaksinkertainen Espanjaan eikä tahdo tuottaa haluttua tulosta. Tuoreena esimerkkinä autovero, myynti romahti, tämä aiheuttaa työttömyyttä autoalalla ja verotulot tipahti. Negatiivinen kokonaisvaikutus. Tämä tulee vain kiihdyttämään Espanjaan aurinkorannoille työihin lähtemistä ja samalla reissulla alemman verotason auton hakemista. Laivoille lyödään Rikkidirektiiviä Suomessa, Espanja hyötyy, se pystyy kuljettamaan halvemmalla kehittyviin maihin ilman rikkidirektiivi rajoituksia. Tässä odotellaan vain Suomalaisen konepajateollisuuden siirtymistä aurinkorannoille. Siellä no tarjolla ekologista aurinko ja tuulienergiaa. Espanjalaisten on vara vähän nostaa veroja, silti homma kannattaa. Onko Suomella varaa? Mielestäni Ei.

    VastaaPoista
  2. Itsekin olen miettinyt että löytyisikö Italiasta tai Espanjasta hyviä sijoituskohteita. Salkustani mm. Telefonica onkin espanjalainen, tosin hyvin suuri osa liikevaihdosta tulee muualta. Aivan totta että vientiyrtysten kannalta palkkataso tulee luultavasti laskemaan esim. espanjassa ja espanja voi joskus tulevaisuudessa ottaa kovaakin kiinni nyt menettämäänsä BKT:n tasoa. Taseeltaan vahvoja ongelmamaiden yrityksiä voisi koittaa etsiä sijoitusmielessä.

    Kuitenkin tilanne on nin synkkä työttömyyden ollessa 25 % massiivisen asuntokuplan jäljiltä, että tuskin kovin nopeaa toipumista on odotettavissa. Varsinkin kun palkkatason lasku ja työttömyys vaikuttanee samalla huomattavasti kokonaiskysyntään, vaikka pidemmällä aikavälillä tällä voi olla hyviäkin vaikutuksia yritysten kannalta.

    Samaa mieltä siitä että suomessa ei ole oltu kovin kauaskatseisia joissakin politiikkapäätöksissä, esimerkkinä vaikka juuri mainitsemasi rikkidirektiivi, joka oli kyllä huono päätös. Asian lobbaus epäonnistui täysin. Mielestäni taloutemme on toistaiseksi kuitenkin muuhun eurooppaan verrattuna hyvässä kunnossa. Toki suuri tulevaisuudenhaaste on kestävyysvaje, joten huoli suomenkin tilanteesta on siinä mielessä täysin perusteltua.

    VastaaPoista