Sijoittamisessa puhutaan usein keskituotoista. Globaali osakemarkkina on tuottanut sijoittajalle keskimäärin 6,5 % tuoton*. Suomen osakemarkkina on tuottanut lähes 9,3 %:in keskituoton*. Sijoitusstrategia X on tuottanut 12 % keskimääräisen vuosituoton jne. Vastaavanlaisia heittoja kuulee usein ja luvut varmasti ovatkin useimmiten täysin oikein. Paholainen vain piilee usein yksityiskohdissa.
Sijoittajan on tärkeä huomioida, että sana keskimääräinen
tai keskituotto voi johtaa helposti harhaan. Luvun kun voi laskea eri tavoin.
Otetaan esimerkkinä seuraavanlainen sijoittaja, jonka salkku
on viiden vuoden ajan ollut melkoista vuoristorataa. Mukaan mahtuu hurjia
voittoja mutta myös muutama selvästi tappiollinen
vuosi. Keskimäärin sijoittajamme on kuitenkin päässyt erittäin hurjaan 20 % vuosituottoon
ja tappiollisia vuosia on vain kaksi viidestä.
Esimerkkisijoittajamme laskeskelee, että tällä track-recordilla hän olisi pian rikas mies. Olisihan hänen nyt 100 000 € salkkunsa tällä menolla (20 % vuosituotolla) kymmenessä vuodessa jo lähes 620 000 € arvoinen ja eläkepäivät voisi aloittaa mukavasti etuajassa.
Esimerkkisijoittajamme olisi kuitenkin tässä astunut pahaan
miinaan ja eläkepäivien leipä olisi huomattavasti oletettua ohuempaa.
Artimeettinen vs.
Geometrinen keskiarvo
Artimeettinen
keskiarvo
Esimerkkisijoittajamme virhe oli käyttää tuttua ja
turvallista aritmeettista keskiarvoa korkoa korolle-laskennassa, jonka tulos
riippuu aina edellisen periodin lopputulemasta. Koska sijoituksissa on riskiä
(volatiliteettiä) antaa tämä sijoittajallemme aivan liian ruusuisen kuvan
sijoituksen tuotosta yli ajan.
Itse asiassa artimeettinen keskiarvo (lukujen summa / havaintojen määrä) soveltuu sijoittamisessa
oikeastaan vain yhden periodin tuoton laskentaan ja on aina geometrista
keskiarvoa suurempi (tai yhtäsuuri). Oikean tuloksen rahojensa kasvusta esimerkkisijoittajamme
olisi saanut vain siinä tapauksessa, että sijoitus olisi ollut täysin riskitön,
eli sen arvo ei olisi värähtänyt euroakaan.
Geometrinen keskiarvo
Esimerkkisijoittajamme olisi pitänyt laskea keskituottonsa käyttäen
geometrista keskiarvoa, joka olisi huomioinut sijoituksen arvon vaihtelun ajan
myötä oikein. Geometrinen keskiarvo voidaan laskea seuraavalla kaavalla:
Geometrinen keskiarvo = (X1*X2*X3*Xn)^(1/n)
X:n on oltava kaavassa positiivinen luku.
Geometrinen keskiarvo saadaan laskettua seuraavasti: (2*0.75*1.5*0.5*1.25)^(1/5) = 1,071. Koska juuren ottaminen negatiivisesta luvusta aiheuttaa ongelmia, joudumme geometrista tuottoa laskiessa lisäämään vuosituottoon aina ykkösen, jolloin vältämme negatiiviset luvut.
Tuottojen geometrinen keskiarvo on siis 1,071-1 = 7,1 %. Oikeassa sarakkeessa
on myös kuvattu sijoittajamme salkun arvon kasvu 100 000 euroon.
(Esimerkkisijoittajaamme fiksumpi olisikin jo euromääristä päätellyt,
että laskelmissa jokin on pielessä.)
Todellisuudessa esimerkkisijoittajamme tämänhetkinen 100 000 € varallisuus karttuisi samalla menolla vain vajaaseen 200 000 euroon kymmenessä vuodessa ja
eläkepäivät antaisivat vielä odottaa itseään.
Sijoittajan kannattaakin aina olla tarkkana kun puhutaan jostakin
luvusta, jonka yhteydessä mainitaan sana keski. Onneksi sijoitustuotot kuitenkin yleensä
esitetään esimerkiksi CAGR (Compounded Annual Growth Rate)-tuottoina, joka
vastaa geometrista keskiarvoa. On kuitenkin aina hyvä tarkistaa minkälaisesta
luvusta on kyse, jotta ei tee samaa mokaa kuin esimerkkisijoittajamme.
*Arvion
geometrisesta keskiarvosta voi laskea myös laskea vähentämällä aritmeettisesta keskiarvosta lukujen varianssin*0.5. Vähennettävää termia kutsutaan usein variance drainiksi – kuvaamaan sitä
kuinka korkea volatiliteetti ”syö” (geometrista) tuottoa. Esimerkissämme tämä voidaan laskea seuraavasti: Sijoituksen volatiliteetti: 53,4 %, varianssi = 53 % ^ 2 = 28,5 %*0.5 = 14,25 %. Vähentäisimme 20 % tuotosta siis noin 14 % ja saisimme n. 6 % arvion geometriselle keskituotolle, joka on toki hieman alankanttiin.
*Ensimmäisen
kappaleen luvut ovat todellisia aritmeettisia ja reaalisia
(inflaatiokorjattuja) keskituottoja Suomelle ja Globaaleille osakemarkkinoille
vuosina 1900-2016. Vastaavat geometriset keskituotot ovat 5,1 % (Maailma), 5,4
% (Suomi). Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2017
Hyvä huomio ja kaikkien tulisi ymmärtää näiden ero. Itse käytän esim. arvioidessani EPS:n kasvua seuraavaa kaavaa, joka noudattaa siis geometrista keskiarvoa: EPS2018=(1+g)^(2018-2013)*EPS2013. Tästä saamaani kasvun (=g) arvoa voin käyttää sitten ennusteissani.
VastaaPoistaPerustavanlaatuisia asioita toki, mutta näissä on helppo mennä metsään. Lisäksi tässä on yksi hyvä syy sille, miksi korkeaa volatiliteettia kannattaa koettaa välttää, ainakin koko portfolion tasolla.
PoistaHyvä pointti muuten että sama homma (geometrinen keskiarvo) täytyy huomioida myös yrityksen tunnuslukuja tarkasteltaessa.