keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Me ollaan aktiivisia kaikki




Indeksisijoittaminen näyttää nostavan viimein päätään myös kotosuomessa ja tämä on erinomainen asia. Edullisten indeksivaihtoehtojen tarjonta kun on pakottanut sijoittamisen kulut laskuun, josta hyötyvät kaikki asiakaspuolella olevat.

Itseäni kuitekin aavistuksen häiritsee indeksisijoittamisen yhteydessä vijelty sana passiivinen. Väitän, että oikeasti passiivisia sijoittajia ei montaakaan löydy.

Indeksiä seuraavaan rahastoon tai ETF-rahastoon sijoittaminen ei välttämättä suinkaan ole passiivista sijoittamista. Jos salkkusi on täynnä Suomi, Vietnam, Uraani tai Kulta ETF-rahastoja olet päin vastoin hyvin aktiivinen ja suurta näkemystä ottava sijoittaja. Esimerkiksi Suomen osuus koko globaalista osakemarkkinasta on alle puoli prosenttia.*

Itse asiassa on varsin mielenkiintoista, että indeksejä on jo enemmän kun osakkeita. Näyttäisi siltä, että osakkeiden poiminta on vaihtumassa indeksipoimintaan. Tämä erilaisten indeksien paljous todennäköisesti vain lisää näkemyksen ottoa mitä kummallismpiin vivutettuihin ETF-tuotteisiin, raaka-aineisiin, kryptovaluuttooihin ym. Tämänkaltaiset sijoitukset ovat kuitenkin kaukana siitä mitä itse käsitän passiivisena sijoittamisena.

No mikä sitten on passiivista sijoittamista ? Passiivinen sijoittaminen tiukimman määritelmän mukaan tarkoittaa, että sijoitetaan koko markkinaan markkina-arvoin painotettuna. Jos mennään teoreettisesti, niin tämä tarkoittaisi sijoittamista markkinaportfolioon, joka koostuu kaikista maailman instrumenteista markkina-arvopainotettuina ja halutun tuotto/riskitason määrittämistä velkavipua käyttäen. Jos rajataan tarkastelu pelkästään osakkeisiin, on jakauma tällä hetkellä karkeasti seuraavanlainen :

Vanguard Total World Stock (VT) -ETF

Tässä on mielestäni osakesijoittajalle lähtöpiste, josta poikkeaminen on aktiivista näkemyksen ottoa osakemarkkinan sisällä. Eli karkeasti: 55 % USA, 20 % Eurooppa, 15 % (Pacific: Japani, Australia, Kehittynyt Aasia), 10 % Kehittyvät markkinat.

Osakkeet eivät kuitenkaan ole koko markkina. Itse asiassa velkakirjamarkkina on osakemarkkinaa suurempi. Vuonna 2012 markkinaportfolio näytti aihetta käsittelevän tutkimuksen mukaan seuraavalta:



Uskoisin, että harvemman salkku näyttää yhtään tämänkaltaiselta. Etenkin velkakirjojen suurehko osuus pistää heti silmään. Päivitetyn approksimaation tämänhetkisestä markkinaportfoliosta löytää vaikkapa tästä blogitekstistä. Esimerkiksi osakkeiden paino on noussut vuodesta 2012, ollen nyt lähes 50 %.

*Olisi muuten mielenkiintoista tietää kuinka markkinaportfolio on tuottanut historiallisesti. Jos jollakin lukijalla löytyy tähän lähdettä, niin otan mielenkiinnolla vastaan.

Toki tämä koko juttu menee hieman pilkun viilaamiseksi. Ehkä hyvin hajautettua globaalia indeksisalkkua voi vastaisuudessakin kutsua passiiviseksi. Sen sijaan Suomi + Uraani -salkkua ei mielestäni missään olosuhteissa. Lisäksi ei tietenkään ole selvää, että todella passiivinen salkku olisi välttämättä hyvä tai kaikille sopiva allokaatio.

Mielestäni kaikkien on kuitenkin hyvä tiedostaa, että todellisuudessa melkein jokaisella on salkussaan jonkinlaista "näkemystä". Jos ei muuten, niin osakkeet ovat usein ylipainossa markkinaportfolioon nähden. Hyvin yleistä on myös vahva kotimaa-harha. Suomalaisten osakkeiden painon tulisi nimittäin hajautetussa salkussa olla häviävän pieni. 

Loppupeleissä me ollaan aktiivisia kaikki kun oikein salkkuun katsotaan.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
*Arvio suomen osakemarkkinan osuudesta globaalista markkinasta on laskettu käyttäen seuraavia lähteitä:
http://www.porssisaatio.fi/en/blog/statistics/nasdaq-omx-helsinki-markkina-arvo-vuoden-lopussa/
https://data.worldbank.org/indicator/CM.MKT.LCAP.CD?view=chart


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti