lauantai 9. huhtikuuta 2016

Osingot & Verotus

Kevät koittaa ja osingot ovat jälleen sijoittajien mielenkiinnon keskipisteessä. Monista suurista yhtiöistä kuten otsikoissa rypevästä Nordeasta ja Fortumista ovat osingot jo irronneet. Yleisesti ottaen tuntuu, että sijoittajat pitävät osinkojen kilahtelua tilille varsin tervetulleena mikä on sinällään ymmärrettävää. Ovathan osingot suuri osa sijoittajan tuottoa. Tässä kirjoituksessa on kuitenkin tarkoitus tuoda esiin toisenlainen näkökulma osinkoon, tai oikeammin sen verotukseen, "kuluna", joka osaltaan vaikuttaa pitkäaikaisen sijoittajan saamaan korkoa-korolle hyötyyn.


Osinkoverotus

Kotimaassa osakesäästäjä maksaa osingosta veroa 25,5% tai 28,9% jos pääomatulot ylittävät 30 000e. Perinteisesti suomalaiset yhtiöt ovat myös olleet varsin avokätisiä osingonmaksajia ja tänäkin keväänä OMXH 25 yhtiöt maksavat keskimäärin 4,58% osinkoa, josta suoraan osakkeisiin sijoittava maksaisi 1,17% veroina. Joidenkin yhtiöiden kohdalla osinkoprosentti lähentelee jopa kymmentä.

Rahasto ei maksa saamistaan (kotimaisista) osingoista veroa, vaan ne voidaan sijoittaa rahaston sisällä uudelleen täysimääräisinä. Rahastoista kannattaakin aina valita kasvu-osuus, jotta tämä hyöty tulee käytettyä. Esimerkiksi OMXH 25 indeksirahasto välttää tuon yllämainitun "verokulun". Tämä on itse asiassa varsin suuri hyöty. Verotuksen tuoma rasitus asettaakin osakesijoittajan ja rahaston eriarvoiseen asemaan.

Myös ETF:ien joukosta löytyy useita osingot uudelleensijoittavia vaihtoehtoja, joita on käsitelty mm. Nordnet -blogissa.

Sijoitusvakuutuksen kautta on myös mahdollista lykätä osinkojen verotusta & saada kotimaiset osingot verovapaasti uudelleensijoitettavaksi.

Vaikutukset pitkäaikaissäästäjälle

Osinkoveron vaikutus näkyy parhaiten kun tarkastellaan sijoituksia pitkällä aikavälillä. Ohessa olen laskenut keskimääräisen vuosituoton OMXH 15 brutto ja nettotuottoindeksille. (Ko. indeksi siksi, että data oli helposti saatavissa.) Indeksien ainoa ero on nettotuottoindeksin osingoista maksettava 15% lähdevero.  (Huom. 15% on melkein puolet pienempi kuin suoran osakesijoittajan todellinen verokanta.)

Bruttotuottoindeksin kumulatiivinen vuosituotto ajanjaksolta (1.4.2010-4.4.2016) on 9,7%
Nettotuottoindeksin kumulatiivinen  vuosituotto ajanjaksolta on 9,02%
Ero: 0.68% vuositasolla.



Oheisessa kuvassa on laskettu kuinka 10 000e kehittyy 20 vuoden periodilla käyttäen en. brutto ja nettotuottoa. 20 vuoden jälkeen nettotuotto jää lähes 6500e jälkeen bruttotuotosta. Pitkällä aikavälillä ero on merkittävä.

Sijoitukset ulkomaille

Ulkomaille sijoitettaessa tilanne muuttuu hieman paremmaksi suoria osakesijoituksia tekevälle. Ulkomaisista sijoituksista maksetaan maakohtaisesti aina lähdevero (joka on esimerkiksi USA:n kohdalla usein 15%, riippuen missä esim. ETF on rekisteröity). Tältä ei voi välttyä. Suomen verottaja ottaa sitten vielä toki omansa, joten sijoittajan saamista osingoista (joista lähdevero on jo mennyt) vero on usein 25,5%-15%=10,5%. Tämä on hieman yllä olevaa esimerkkiä pienempi. Esimerkiksi 3% osingoista syntyy noin 0,3% lisäkustannus.

ETF-sijoitusten kohdalla verokantana käytetään täyttä pääomatuloveroa (30% tai 34%). ETF-sijoittajalle osinkoverotuksesta johtuva ylimääräinen kulu (usein 15%) on siten suurempi, jolloin myös uudelleensijoittavan vaihtoehdon hyöty on suurempi. Etenkin suurta osinkoa maksavat ETF-tuotteet, (esim.  High Yield, REIT, osinkoyhtiöt) ovat veromielessä epäedullisia. Piensijoittajalle esimerkiksi 5% osinkoa jakava ETF tuo 0,75% ((30% - lähdevero (esim. 15%))*osinkoprosentti) "lisäkulun" vuodessa verrattuna uudelleensijoittavaan vaihtoehtoon (Huom. lähdevero peritään joka tapauksessa).

Yhteenveto

Jos tavoitteena on kasvattaa pääomaa korkoa korolle pitkällä aikavälillä, niin sijoittajan kannattaa valita vaihtoehto, jossa osingot voidaan uudelleensijoittaa ilman veroseuraamuksia tai yrittää muilla tavoilla minimoida osinkoveron tuoma rasitus. Ero verotuksessa suoran vs. epäsuoran omistamisen välillä on kotimaassa suuri, eikä valitettavasti piensijoittajan eduksi. Rahaston tai ETF:n kautta myös hankintameno-olettaman käyttö helpottuu kun kauppoja osinkojen uudelleensijoittamisesta ei synny. (Täyttä olettamaa saa käyttää 10 vuoden jälkeen.)

Toisaalta suora sijoittaminen voi tarjota parempaa tuottoa ja myös mielenkiintoisen harrastuksen osakesijoittamisen muodossa.Vuodesta 2016 osinkoveroista saa myös vähentää tappioita, joten osinkoverotusta pystyy hieman suunnittelemaan esimerkiksi tappioita "keräämällä". (Tax loss harvesting.) Itse sijoitan sekä suoraan, että ETF:ien & rahastojen kautta. Oma mielenkiinto pysyy osakkeita seuratessa yllä, mutta toisaalta on myös eräänlainen ydinsalkku, jota on vain tarkoitus pitää ja uudelleenpainottaa aika ajoin.

Toki joskus sijoitustoiminnan tarkoitus voi olla kassavirran tuottaminen esimeriksi tuomaan lisää voita leivän päälle. Tällöin sijoittaminen suoraan osinkoyhtiöihin voi olla hyvinkin järkevää, sillä verokanta on kuitenkin pääomaveroa pienempi ja varsinkin nykyisessä tilanteessa vakaata kassavirtaa on vaikea löytää.

Mielestäni ideaalitilanne olisi, että osinkojen uudelleensijoittaminen verotehokkaasti mahdollistettaisiin, esimerkiksi pienten osinkojen verovapauden muodossa. Osinkojen verovapaus 1000 euroon asti olisi jo paljon. Pääomatulojen verotusta on jo useampaan kertaan muutettu progressiiviseen suuntaan suurempien tulojen kohdalla. Miksei samaa voisi tehdä pienten pääomatulojen kohdalla. Eniten hyötyisi tavallinen piensijoittaja. Ehkä jonain päivänä...

Ohessa vielä linkki Morningstarin tekemään erittäin havainnollistavaan esimerkkiin rahaston ja suoran sijoituksen välillä:
http://www.morningstar.fi/fi/news/120740/laskelma-osinkoverojen-vaikutuksesta-tuottoon.aspx

4 kommenttia:

  1. My Road to Half a Million10. huhtikuuta 2016 klo 11.02

    Ei se suora osakesijoittaminen noin paljoa huonommin tuota:

    Suora osakesijoittaminen, 3% osinkotuotto, nettotuotto 2.2%, hallinnointipalkkio 0%, arvonnousu 7% p.a, merkintä- ja lunastuspalkkio 0.2%. Tuotto 20v jälkeen on 385% verojen jälkeen.

    Low cost osingot uudelleensijoittava ETF, 3% osinkotuotto, nettotuotto 3%, hallinnointipalkkio 0.15% vuodessa, arvonnousu 7% p.a, merkintä- ja lunastuspalkkio 0.2%. Tuotto 20v jälkeen on 403% verojen jälkeen.

    Vain tietämättömät eivät ota huomioon osinkoja kun lasketaan veroja loppumyynnissä. Lisäksi 25.5% on pienempi summa kuin 30% osingoista ja hallinnointipalkkiot tulevat kalliiksi. Vuotuinen tuottoero onkin enää 0.2% vuodessa. Eli jos valitse kalliimman ETF:n tuottoero häviää kuin tuhka tuuleen. Lisäksi suora osakesijoittaminen on kiinnostavampaa ja tarjoaa paremman tuottomahdollisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista. Omissa laskelmissani ei tosiaan ollut huomioitu mm. hallinnointipalkkiota, joka on kieltämättä harhaanjohtavaa. Kallis rahasto tuskin on veroetu huomioidenkaan on sijoittajalle hyvä ratkaisu.

      Kuitenkin, etenkin kotimaahan sijoitettaessa (jos oletetaan, että kassavirtaa ei tarvitse vaan ne uudeelleensijoitetaan joka tapaukessa), osinkoverotus tekee pitkällä aikavälillä ikävän loven lopullisiin tuottoihin. Ulkomaisissa yhtiöissä osakesijoittaja on jo vahvemmilla.

      Mutta ehkä tämä on loppujen lopuksi kiinni henkilökohtaisista preferensseistä. Onhan osakesijoittaminen mielenkiintoista. Itse olen siirtynt sijoittamaan yhä enemmän mm. ETF:iin, mutta ehkä tämä johtuu epäonnistuneista osakesijoituksista :D

      Verotusta kannattaa kuitenkin optimoida, sillä sijoittamisessa on harvoja asioita joihin voi itse vaikuttaa. Verotus on yksi näistä.

      Poista
  2. Samaa mieltä kuin My Road to Half a Million. Suora osakesijoittaminen on oikeastaan syy, miksi ylipäätään sijoitan: se on kiinnostavampaa. Minun itsekurillani ei ole näköjään mahdollista omistaa pelkästään rahastoja, joilla ei ole käytännössä minkäänlaista "tarinaa" (kyllä minullakin siis indeksirahastoja on). Lisäksi voin vain todeta itseni kohdalla, että osinkojen saaminen motivoi, meni siitä sitten vero tahi ei. Verohan on yleensä positiivinen asia: silloin olet tienannut jotain!

    Toisaalta, jos joku jästi kysyy minulta, mihin kannattaa sijoittaa, suosittelen hänelle vain ja ainoastaan indeksirahastoja kuukausisäästönä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se näin ja ymmärrän hyvin. Löytyypä omastakin salkusta vielä noin puolet suoria osakesijoituksia (mm. isoa osinkoa maksava Fortum) ja kivahan niitä on seurata.

      Kuitenkin lukuja on vaikea paeta ja itse on tarkoitus olla niin pitkällä aikavälillä liikkeellä, että prosentin kymmenyksilläkin on merkitystä. Siksi olen itse herännyt yhä enemmän miettimään verotusta. (Josta tämä kirjoituskin kumpusi.)

      Kannattaa myös muistaa, että 2016 alkaen tappioita voi vähentää kaikesta pääomatulosta. http://www.taloussuomi.fi/sijoitus/osinkoverotus-2016

      Pienimuotoinen salkun "pyöritys" voi siten olla kannattavaa veromielessä.

      Poista