Sivut

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Investoinnit, sijoittaminen ja spekulointi

Otsikossa on mielestäni kolme tapaa, joilla pääomaa voi allokoida. Niiden välillä on myös syytä tehdä ero. Jos tavoitteena on rikastua, niin uskaltaisin väittää että tämä on todennäköisintä investoimalla, ei sijoittamalla tai spekuloimalla.

Investoinnit tehdään primäärimarkkinoille, jolloin ollaan aina rahoittamassa jotakin uutta yritystoimintaa ja tulevaisuuden tuotantoa. Esimerkiksi rahoituksen kerääminen ja yrityksen perustaminen on investointi primäärimarkkinoille. Tämä kategoria on myös kansantalouden kannalta erittäin tärkeä, sillä investoinnit ovat talouskasvun moottori. Juuri investoinnit uusiin tuotannontekijöihin aikaansaavat tuottavuuskasvun ja luovat työpaikkoja. Jos tavoitteena on luoda uutta ja/tai tulla miljonääriksi, niin usein tämän saavuttamiseksi on tehtävä investointi tuottavaan toimintaan, eli (menestyvän) yrityksen perustaminen. Toki yrittäjällä on myös melkoinen riski kannettavanaan.

Sijoittamisella taas käsitän pääoman allokoinnin jälkimarkkinoille. Tämä käsittää esimerkiksi suurimman osan osakesijoittamisesta. Osakkeitahan vaihdetaan jälkimarkkinoilla, jolloin pääoma ei suoraan ohjaudu johonkin uuteen investointiin, vaan käytännössä ostetaan osuus jo primäärimarkkinoille tehdystä tai tehdyistä investoinneista (yrityksestä). Sinällään sijoitus esimerkiksi osakemarkkinoille ei ole uutta tuotantoa luovaa. Yritykseen ei tule tämän seurauksena uutta pääomaa, joka voitaisiin käyttää tuotannontekijöiden hankkimiseen. (Ellei kyseessä ole IPO) Osakkeisiin sijoittaminen onkin siten eräs säästämisen muoto ja varsin hyvä sellainen.  Mutta jos tavoitteena on rikastuminen, niin lienee epätodennäköistä, että tavoite saavutettaisiin sijoittamalla jälkimarkkinoille. Toki riskiä ottamalla ja fiksusti sijoittamalla on mahdollisuus päästä koviin tuottoihin ja saada kerrytettyä paljonkin varallisuutta. Mutta löytämällä markkinarako ja perustamalla yritys on mahdollista saada kasaan huomattavasti suurempi varallisuus lyhyemmässä ajassa. Osakesäästämisessähän kyse on usein vuosikymmenistä. Kyse on toki aina myös henkilökohtaisista tavoitteista. Aikaisempi eläköityminen ja jonkinasteinen taloudellinen riippumattomuus lienevät monelle riittäviä ja täysin realistisia tavoitteita, jotka ovat säästämällä saavutettavissa.  Ja tuskinpa raha itsessään on monellekaan yrittäjälle se kaikista suurin motivoija.

Spekuloinnilla käsitän lyhytaikaisen sijoittamisen valuuttamarkkinoilla, osakemarkkinoilla, velkakirjamarkkinoilla tai muilla markkinoilla. Lyhyellä aikavälillä spekulointi on käytännössä aina nollasummapeliä. Voittoa tehtäessä on aina tappiota kärsivä vastapuoli. Näinhän ei kahdessa ensimmäisessä kategoriassa ole, sillä pitkällä aikavälillä talous kasvaa, yritysten tulokset paranevat ja arvostustasot nousevat. Varmasti tässäkin pelissä joku saattaa tehdä paljon pätäkkää, mutta kaikki eivät voi tässä onnistua.


Pointtini kirjoituksessa oli lähinnä se, että tuskin osakesäästäjänä omistan Ferraria kymmenen vuoden päästä. (Paitsi ehkä käytetyn.)  Joskus osakesijoittamista aloittaessani saattoi päässäni ehkä liikkua tämänkaltaisia harhakuvitelmia. Sen sijaan toivottavasti olen taloudellisesti turvallisilla vesillä harrastukseni ansiosta. Kirjoituksen toinen pointti oli rohkaista kaikkia, joilla rahkeita ja osaamista riittää, investoimaan. Niissä itää myös talouskasvun siemen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti