Sivut

lauantai 23. elokuuta 2014

Aktiivinen salkunhoito kuolemassa ?

Viisas raha -lehdessä käyttin debattia aktiivisesta salkunhoidosta ja sen järkevyydestä. Sattumoisin törmäsin myös Wall Street Journalissa eilen ilmestynyneeseen kirjoitukseen täysin samasta asiasta. Onko aktiivinen salkunhoito yhtä tyhjän kanssa ja saavatko salkunhoitajat kohta olla kuppi kädessä kadulla ? Omasta mielestäni vastaus on jossakin kyllä ja ei -akselin välimaastossa.

Kaappi -indeksit

Kaappi-indeksit, eli rahastot, jotka käytänössä eivät juurikaan erotu indeksistä, mutta perivät jopa 10x kuluja ovat (toivottavasti) varmaankin kuolemassa sukupuuttoon. Tieto leviää ja tälläisellä myyntikärki edellä menevällä ja käytännössä asiakkaalle surkealla tuotteella on vaikea menestyä vähäkuluisia ja innovatiivisia indeksituotteita vastaan. Kaappi-indeksit ovat siis varmastikin kuolemassa pois.

Mikä on aktiivista ja mikä passiivista ?

Ehkäpä salkunhoitajat voisivat sitten työllistyä jonkinlaisen smart beta ETF-rahaston pyörittäjänä. Markkinoille on nimittäin tulvinut erilaisia, yleensä tutkimukseen nojaavia ETF-tuotteita, jotka toteuttavat tietynlaista strategiaa. Tälläinen ETF ei millään muotoa ole passiivinen, vaan ottaa näkemystä ja painottaa tiettyjä faktoreita parantaakseen riskikorjattuja tuottoja. Tämä on vain uudenlainen aktiivisuuden muoto, mutta sijoittaminen ei ole passiivista. Osakkeiden sijaan valitaan vain erilaisia strategioita ja erilailla painotettuja indeksejä. Mielestäni tämä ei loppujen lopuksi paljon eroa osakepoiminnasta. Moni sijoittaja varmasti uskoo olevansa passiivinen, mutta kuinka monella sijoittajalla portfolio todella  koostuu markkinaportfoliosta painottaen kaikkia mahdollisia eri  omaisuusluokkia ja markkinoita oikein (hyötyä maksimoiden) ? Tuskin kovinkaan monella.

Osakepoiminnan tulevaisuus ?

Uskon, että myös osakepoimijalle löytyy töitä tulevaisuudessa. Alan vain täytyy muuttua, sillä sijoittaja ei enää osta sitä nättiin pakettiin laitettua indeksirahastoa 2 % kuluilla, kun saa vastaavan 0.2 % kuluilla. Aktiivisten rahastojen tulee miettiä entistä tarkemmin strategiansa ja paikkansa sijoittajan portfoliossa, sillä perusallokaatio on jo mahdollista aikaansaada hyvin vähäkuluisin tuottein. Rahaston pitää pystyä tarjoamaan palvelua, josta kannattaa maksaa. Näinhän se markkinatalous toimii. Erilaisille erikoistilanne, small cap, arvo, laatu yms. strategioihin nojaavilla rahastoilla ja myös usein tehottomille/epälikvideille kehittyville markkinoille sijoittavilla toimijoilla on mahdollisuudet menestyä. Koska en ole EMH -puristi, uskon että aktiivinen salkunhoito pystyy parhaimillaan tarjoamaan sitä kuuluisaa alphaa ja ansaita paikkansa portfoliossa. Mutta kovat kulut olemattomasta lisäarvosta lienevät historiaa ja kova kilpailu tulee olemaan normi.

Kasvava tuotteiden määrä ja kulutietoisuuden lisääntyminen varmasti myös avaa markkinoita osaavaa neuvontaa tarjoaville palveluille. Suurilla ikäluokilla on varallisuutta ja tietoisuus siitä, missä rahojaan ehkä ei kannata pitää on uskoakseni kasvussa. Mutta kovinkaan moni ei välttämättä tiedä, mikä olisi juuri heille sopiva ja optimaallinen ratkaisu, tai ainakin moni kaipaisi neuvoa yhä laajenevassa tuote ja palveluviidakossa. Asiantuntevalle neuvonnalle luulisi löytyvän kysyntää.

Omasta mielestäni sijoitusala on muuttumassa vain ja ainoastaan parempaan suuntaan. Pienemmät kulut näkyvät asiakkaalle korkoa korolle -efektin voimistumisena ja lisääntyneinä tulevaisuuden kulutusmahdollisuuksina. Lisäksi ketterille ja innovatiivisille toimijoille myös löytyy tilaa kasvaa ja kehittyä. Win win, ainakin joillekin.


2 kommenttia:

  1. Hyvä kysymys, mikä on aktiivista ja mikä passiivista. Jos salkunhoitaja on kehittänyt hienon kaavan joka kymmenen eri tunnusluvun perusteella kertoo tuleeko yhtiöön sijoittaa vai ei, ja salkunhoitaja käyttää pelkästään tätä kaavaa osto/myyntitoimeksiantojen luomiseen, onko silloin kyse aktiivisesta salkunhoidosta? Salkunhoitaja voi jättää tietokoneen hoitamaan salkkua ja lähteä itse lomalle. Vaikuttaako se jos tuon kaavan kehittämiseen on kulunut 10 henkilötyövuotta? Milloin salkunhoitaja ansaitsee sen 2% vuotuisen palkkion?

    Vai onko aktiivista sijoittamista se jos salkunhoitaja tekee päätöksensä ilman mitään kiinteitä sääntöjä, pelkästään 'mutun' perusteella? Silloinhan salkunhoitajalla on taito jota ei voi kopioida, ja ansaitsee palkkionsa (JOS sijoituspäätöset ovat hyviä pitkällä tähtäimellä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Molemmissa tapauksissa salkunhoitaja on kuitenkin saattanut tehdä paljonkin töitä tuottojen eteen. Periaatteessa molemmat ovat aktiivisa siinä mielessä, että he ottavat näkemystä ja uskovat tiettyjen osakkeiden päihittävän toiset. Työnkuva on vain hieman erilainen "kvantilla" vs. fundamentteihin nojaavalla salkunhoitajalla.

      Ehkäpä se fiksuin ratkaisu on palkkiomalli, jossa suurin osa palkkiosta on tulosperusteista. Mielestäni palkkiota voi pyytää sijoitustyylistä riippumatta, jos se todella on tuottanut asiakkaalle lisäarvoa.

      Näissäkin tosin omat ongelmansa. Pelkkä vertailuindeksin voitto ei välttämättä kerro, onko tulos ollut myös riskikorjattuna parempi ja pelkkä vertailuindeksin valintakin vaikuttaa paljon. Riskin mittamisessa on myös omat ongelmansa.

      Poista